Tämän sivuston takaa löytyy 38-vuotias kolmen lapsen äiti, väitöskirjatyötä aloittava tutkijaluonne, sekä jonkinlainen kansalaisaktiivi. Kulunut neljä vuotta on ollut yksi opettavaisimmista vaiheista elämässäni ollen suuren kasvun aikaa. Nämä sivut ovat muotoutumassa näiden syvien elämänopetusten jonkinlaiseksi kanavaksi, jossa yhdistyy toisaalta saamani tietämys erilaisten koulutusten kautta ja toisaalta kokemusperäisyys. Intentioni on jatkuva kasvu ja kehitys; mikä ihmeellisintä se tärkein kasvu vaikuttaisi olevan sisälle päin suuntautuvaa kehitystä, joka alkaa sitten heijastua ulkomaailmaan. Oman kokemukseni mukaan elämää olisi hyvä elää sisältä ulospäin, eli ohjaten omaa "elämän purttaan, ei niinkään olla merten armoilla ja riepoteltavana". Tällainen paradigman muutos on vaatinut syviä sisäisiä prosesseja ja niistä tietoiseksi tulemista, sekä niiden syy-seuraussuhteiden tiedostamista, jotka esimerkiksi liiallisen kiltteyden taustalla ovat vaikuttaneet aiemmin elämässäni. Tässä tietoiseksi tulemisen teemassa on hyvä erottaa kausaalisuhteet, jotka perustuvat universaaliin lakiin. (En siis puhu tässä "syyllisten" etsimisestä). Syy-seuraussuhteet, eli juurisyiden tiedostaminen onkin mielestäni erittäin tärkeää kasvun kannalta, joka perustuu välillä jopa raadolliseen rehellisyyteen ja tiedostamattoman esille tulemiseen.
Läpi käymieni asioiden koen olevani paitsi henkilökohtaisia, myös monin tavoin yhteisiä - suurta joukkoa ihmisiä koskettavaa, toimien jopa jonkinlaisten normatiivisten oletusten ja rakenteiden taustalla. Erilaiset ihmisten väliset dynamiikat kiinnostavat minua erityisesti, ja kysymykset esimerkiksi siitä, miksi tietynlaiset toimintamallit ihmisten kesken säilyvät jopa muuttumattomina vuosikymmenien ajan. Kun ihmisen sisin alkaa muuttua, myös hänen kohtaamansa asiat alkavat muuttua. Joskus on myös tehtävä irtiottoja niiden ihmisten kanssa, jotka eivät enää heijasta takaisin sitä joksi on tullut - kenties omaksi itsekseen ensimmäistä kertaa. Ehkä tämä matka sisään onkin se ns. elämän matka, miten se kenellekin sitten ilmenee: ei ulkoisten asioiden "saavuttamista", vaan sisäistä matkaa itseen.
Tällä elämänsä kasvun matkalla väistämättä tulee kohdattua myös epämukavia asioita itsestä ja mahdollisesti myös muista. Joskus on alettava laittaa terveitä rajoja ehkä ensimmäistä kertaa. Koen olevani myös keskimääräistä herkempi ihminen, ja paljon olen kärsinyt elämän alkupuolella outouden ja vierauden, sekä kohtaamattomuuden tunteista. Herkkyys on minulle nykyisin voimavara, ja koenkin löytäneeni viimein paikkaani myös ammatillisesti tässä epäinhimillisille valtarakenteille perustuvassa maailmassa.
Näinä turbulenssin sävyttäminä viimeisinä neljänä vuotena olen ajautunut myös pakon sanelemana - ehkä jopa eettisen kutsumuksen kokeneena - politiikkaan ja saanutkin sitä kautta varavaltuutetun paikana Pirkanmaalla sekä luottamustoimen aluevalutuuston valiokunnassa. Ajautuessani politiikaan, koin myös sisäisen motivaation kipinän heijastaa tätä uutta aluevaltausta koulutuksen kautta, ja porhalsinkin maisteritutkinnon politiikan tutkimuksessa vain yhden vuoden aikana, saavuttaen näin kaksi maisterintutkintoa kolmessa vuodessa.Koulutustaustaani kuuluu myös ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja, sekä refleksologin ammatti. Koen olevani vanhojen ja ummehtuneiden rakenteiden uudistaja omalla ruohonjuuritason toiminnallani. Monestimietin, miten asiat voisi tehdä paremmin? Hitsusen siis minsinööriluonnettakin minusta löytyy kait, vaikken mikään matemaatikko olekaan. Jotta asioita voi muuttaa juuriltaan, on mielestäni tiedostettava ne syyt eli kausaalisuhteiden alkuperä, jotta emme hoitaisi pelkkiä yhteiskunnan alati pulppuavia oireita. Tämä näkemykseni koskee paitsi yhteiskuntaa, myös yksilöä.
Koska olen myös puolivuotiaan tyttären äiti, osin univelasta johtuen, saattaa kirjallinen tuotokseni välillä olla hieman poukkeilevaa (suonette anteeksi). Kuitenkin, teksti on aitoa ja pulppuaa suoraan sydämestä - se lienee tärkeintä tänä vieraantuneisuuden ja suorittamisen aikakautena.